Elellään ja olellaan minun lempi vuodenajassani. Metsä on kuin syli ja myrkkykin on piilotettu raesokerin alle. Elämä on näyttänyt lähiviikkoina taas merkkejä siitä, että mikään ei ole ikuista, välillä on surua ja murhetta ja sitten taas nurkan takana valoa ja iloa. Mutta sitähän elämä on. Liikettä, kasvua, kehitystä ja välillä pari askelta taakse päin.
Nauttikaa luonnon väriloistosta, sukeltakaa lehtikasoihin ja ihmetelkää syksyistä myrskyävää merta. Niin mekin tehdään :)
maanantai 29. syyskuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)