Uusi peitto tökkii ja pahasti. Se, mikä alussa tuntui loistavalta idealta, tuntuu nyt ihan tökeröltä. Alussa sikin sokin olevat palat näytti hyvältä, nyt ne vain ärsyttää. Peiton nurkkaan nakkaaminen houkuttaa, tekis mieli aloittaa yhtä toista projektia...mutta, mutta...kun on näin pitkälle jo tehnyt, pitäisikö kuitenkin tehdä loppuun, vaikka hampaat irvessä.
No, tässä miettiessä nautimpa palan Tanssitytön leipomaa vaahtokarkki-suklaakakkua :) Jospa parin palan jälkeen ajatuskin olisi kirkkaampi :)
ps. Mies kutsuu tätä kakkua korvatulppakakuksi, koska pienet vaahtokarkit näyttävät ihan niiltä, siis korvatulpilta :)
.JPG)
Hyvältähän alku ainakin näyttää:) Tosin tiedän tunteen kun rupeaa tökkimään:). Toivottavasti herkullisen näköisestä kakusta on apua:)
VastaaPoista:O)
VastaaPoistaVärit ovat ainakin ihanan herkulliset!
Toi tökkiminen on uuri se syy, miksi mulla on aina joku 7 miljoonaa työtä kesken samaan aikaan. Mä oon kyllä myös kova purkamaan puolivalmiita töitä.
VastaaPoistaNo nyt sain juuri toista vuotta kaapin perällä lojuneen mummotunikan valmiiksi... Että kyllä niitä nurkkaan nakeltuja voi saada joku joskus tehtyäkin :D
Ainakin peitossa on kauniit värit, kuten kaikissa muissakin. Peittosi ovat aivan uskomattoman hienoja! Suosikkini on ehkä tuo sivupalkin "Ruusuinen", näin nopealla vilkaisulla.
VastaaPoistaJoskus auttaa, kun työn jättää vähäksi aikaa käsistä ja jatkaa myöhemmin. Vaarana tosin on, että se jää sitten kokonaan kesken.
Tsemppiä peittoon! Siitä tulee aivan varmasti ihana! Löysin tänne vastikään ja ihastelin suuresti sivupalkista löytyviä peittoja! Niin ihania ja herttaisia! Jään ehdottomasti lukijaksi! Saa tulla kurkkaamaan myös minun käsityöblogiani osoitteessa http://suppiksen.blogspot.fi :)
VastaaPoista