Uusin peitto on nyt valmis, kaikki kukat omilla paikoillaan peitossa. Peitolla kokoa 210x160 ja tykkään. Malli on oma, sama kukka malli kuin aiemmin, mutta tässä kerrattuna ja lisättynä pieniä pistoja. Tämän oon sanonut jo aika monta kertaa, mutta nämä peitot on vaan niin mun juttu, että voi hyvänen aika. Koko ajan tupsahtelee mieleen uusia malleja ja kuvioita, mitä vois kokeilla ja piirustella, mutta kun aika ei riittää, ja sekös arsyttää. Mutta kun on muitakin harrastuksia, nyt olen innostunut kahvakuulasta ja Tanssityttö sai minut houkuteltua mukaan tanssimaan salsaa ja sambaa. Nyt on sitten muutkin paikat kipeitä kuin virkkauskäsi. Jostain syystä mun lonkka ei tykkää olleenkaan tuosta tanssimisesta ja mutta muuten se kyllä ihan huippuhommaa.
Syksyistä sunnuntaita kaikille :)
sunnuntai 20. syyskuuta 2015
perjantai 21. elokuuta 2015
Taiteiden Yö
Eilen vietettiin Oulussa Taiteiden Yötä. Siellä oli niin paljon tapahtumia, että oli vaikea valita, mihin kaikkeen taivutaan yhden illan aikana.Ensiksi suuntasimme Taidemuseolle ja sinne olis voinutkin jäädä loppuillaksi. Jane Burch Cochranin tilkkutyöt oli upeita, niin upeita, että sanat (eikä kuvat) riitä kertomaan. Tätä tilkkutyönäyttelyä ei kannata jättää väliin, jos yhtään on kiinnostunut asiasta ja sattuu lähettyvillä liikkumaan.
Nooh, eihän se mies halunnut koko illaksi sinne jäädä, niimpä pyörähdimme vielä Ainolan puistossa, asematunnellissa kuuntelemassa jamimusiikkia sekä Pikisaaressa.
Mukavaa oli, ja nyt jo päätimme, että ensi vuonna täytyy tustua tarjotaan tarkemmin, että voi suunnitella kunnolla paikat ja ajan minne mennään. Se vain ihmetyttää (vuodesta toiseen) miksi tämä tapahtuma järjestään viikolla, arki-iltana?
Nooh, eihän se mies halunnut koko illaksi sinne jäädä, niimpä pyörähdimme vielä Ainolan puistossa, asematunnellissa kuuntelemassa jamimusiikkia sekä Pikisaaressa.
Mukavaa oli, ja nyt jo päätimme, että ensi vuonna täytyy tustua tarjotaan tarkemmin, että voi suunnitella kunnolla paikat ja ajan minne mennään. Se vain ihmetyttää (vuodesta toiseen) miksi tämä tapahtuma järjestään viikolla, arki-iltana?
maanantai 20. heinäkuuta 2015
Huhuu..
Onko täällä enää ketään? Paljon uusia juttuja on suunitteilla ja tekeillä. Tänään valmistui tämä ihanuus. Luonnonvärejä, karheaa villaa yhdistettynä pehmeään mohairiin. Toivotaan, että se on saajalleen mieluinen. Seuraavaksi uppoudun värikimara-peiton pariin, palat on jo valmiina. Päivityksiä tulee enemmän, heti kun saan oman läppärin korjautettua :) kun en osaa tabletilla tänne ladata kuvia. Facebookiin lataaminen onnistuu, joten siellä kannattaa poiketa!
maanantai 6. huhtikuuta 2015
Hyvää pääsiäistä!
Uusin peitto on pyörylöitä ja värejä täynnä. Tykkään. Ja toivottavasti tykkää saajakin. Kesken on kolme peittoa, värejä lisää ja mausteeksi jotain maanläheistä. Eli näillä mennään :)
maanantai 23. helmikuuta 2015
Valamis, niinku meillä päin sanotaan :)
Tilauksesta tehty peitto kokoa n.145x195. Toiveena oli paljon väriä, toivottavasti on riittävästi :)
Eilen olin Tanssitytön kanssa Oulussa Kirsi Rannon tunnin pituisessa Enkelimeditaatiossa, Kirsi oli ihana, kaunis katsella ja kuunnella. Kiitos myös kaikille ihanille joita tapasin ja sain lämpimiä halauksia!
Eilen olin Tanssitytön kanssa Oulussa Kirsi Rannon tunnin pituisessa Enkelimeditaatiossa, Kirsi oli ihana, kaunis katsella ja kuunnella. Kiitos myös kaikille ihanille joita tapasin ja sain lämpimiä halauksia!
torstai 12. helmikuuta 2015
Väriterapiaa
Kohta on uusin peitto valmis, tästä tulee oikea värien ilotulitus :) Oikea terapiapeitto, kun saa joka välissä vaihtaa väriä ja leikkiä langoilla mielin määrin! Viikonloppuna mennään mökille, metsän ja lumen keskelle, laitetaan kännykät kiinni ja itsemme laturiin! Tanssityttö jää mummin ja kavereiden kanssa kotiin (kuulemma vahtimaan kissaa).
Valoa ja väriä teidänkin päiviinne!
Valoa ja väriä teidänkin päiviinne!
maanantai 19. tammikuuta 2015
Elämäntuntoa taiteesta
Yhtenä iltana pyörähdin kotipaikkani kirjastoon ja jähmetyin oven suuhun, aulassa aukeni jotain tosi ihanaa ja värikästä! Siellä oli ikäihmisten päivätoiminnan ryhmän pienimutoinen näyttely, joka on osa Elämäntuntoa taiteesta-hanketta. Näyttelytilassa oli kaksi keinutuolia, nimeltään Elämänkerta ja Keinahteleva menneisyys. Keinutuoleihin oli koottu käsitöitä, helmiä, kankaita ja monenmoista pientä yksityiskohtaa. Kerrassaan ihastuttava! Taiteen ei aina tarvitse olla isoa ja mahtipontista, kaksi keinutuoli riittää hämmennykseen, ihastukseen...kaikkeen tunneskaalaan.
Nämä keinutuolit voi nähdä myös kesällä Oulun Taidemuseolla, näin kertoo minulle paikallislehti :)
Nämä keinutuolit voi nähdä myös kesällä Oulun Taidemuseolla, näin kertoo minulle paikallislehti :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)